My trip to Michigan

Oi Maamme Suomi

2012-05-17T22:17:01+03:00

Nyt olen kaksi viikkoa asustellut täällä Suomessa ja yrittänyt saada aikaeroa tasottumaan. Kerkesin tuossa käydä Helsingissäkin katselemassa maisemia ja sillä aikaa oli tullut NMU:lta todistus arvosanoistani ja kaikki kurssit olivat menneet läpi ja vielä hyvällä arvosanalla. Kouluni tietääkseni hyväksyy kyseiset kurssit hyväksytty -arvostelulla, joka ei minua haittaa. Opintopisteitä sain jenkkilästä 16 ja Suomessa ne tuplataan, eli saan 32 op:tä, joka on juuri sopiva määrä Kelaa varten.

Kotimatka meni oikein rattoisasti. Sunnuntaina mun kämppis lähti kotia kohti ja kyllähän sitä piti itkut päästää, meidän molempien. Sen jälkeen kun meidän dorm alkoi olemaan hiljainen, aloin siivoilemaan kämppääni ja pistin musat soimaan. Illalla käytii Emmin ja Suen kanssa Subwayssa ja pian sinne tuli myös Jessica ja Kendra. Oli mukava hyvästellä nekin ennen kuin lähden. Illalla katsoimme Spooner Hallin loppuporukalla South Park elokuvan ja sen jälkeen olikin aika mennä nukkumaan. Herätyskello soi viideltä, kävin suihkussa ja tein loppusiivoukset, sillä kuudelta tuli meidän kerroksen RA (valvoja) tarkastamaan huoneen. Tarkastuksen ideana siis on se, että kun huoneeseen tulee seuraava asukas, on siellä mukavan siistiä. Taksikuski tuli hakemaan mua ja Emmiä puoli seiskalta ja siitä lähdimmekin sitten lentokentälle. Lentokentällä oli myös Susanna, saksalaisvaihtarit Corinna ja Stef, sekä japanilaisvaihtari Megumi. Meidän kaikkien lento oli menossa Chicagoon.

(Corinna ja Stef odottelemassa boardingia)

Kun pääsimme Chicagoon, söimme yhdessä ravintola-aamupalan (pekonia, paahtoleipää, munakasta). Kun ruuat oli syöty, hyvästelimme Susannan, Corinnan ja Stefin, sillä heidän kone lähti aikaisemmin kuin meidän. He lähtivät nimittäin tekemään road trippiä. Minä, Emmi ja Megumi jäätiin chillailemaan lentokentälle ja juteltii joutevia. Megumi lensi Chicagosta Tokioon ja meidän lento meni New Yorkiin.

(Megumi selitti jottain)

(Emmi oli mielissään, ku sillä oli brownies odottelemassa pussissa)

(Meikä oli mielissää ku otin medium kahvin.. ja kyllä, kieleni on turvonnut kielikorun takia)

Kun mun ja Emmin boarding alkoi lähestyä, soitin viimeiset puhelut jenkkikavereilleni. Tottakai meikän piti alkaa märsäämään siinä puhelimessa ja tunsin itteni niin nössöksi. Onneksi puhelimen toisessa päässäkin itkettiin ja toisteltiin "I love you and miss you so much" lausetta kilpaa. Pian lentomme lähtikin Chicagosta New Yorkiin. New Yorkissa meillä olikin vain tunnin odotus ja pääsimmekin väsyineinä Finnairin koneeseen ja pian se lähtikin lentämään kohti Helsinkiä. Kesti jonku aikaa tajuta, että lentoemännäthän tosiaan olivat suomalaisia. Taisivat ihmetellä, kun meikä välillä puhu niille englantia ja välillä suomea. Noh, sattuuhan sitä kelle tahansa.. I hope. Kahdeksan tuntinen lento meni mukavasti leffoja kattellessa. Jos olisin ollut fiksu, olisin nukkunut koneessa, mutta eihän meikä semmosta tajunnut kun on monta uutta elokuvaa odottamassa kattelemista.

Olimme Helsingissä puoli yhdeksän ja koneemme Ouluun lähti 13:45, joten meillä oli mukava odotus edessä. Koska saunalahden liittymä ei jostain syystä toiminut Jenkeissä, aloin samantien soittelemaan kaikille, että "HENGISSÄ OON!". Sen jälkeen menimmekin Emmin kanssa syömään leipää ja juomaan kahvia.

(Meikän kana-caesar-bagel. Hyvvää oli. Sisälsi kanaa, salaattia, aurinkokuivattua tomaattia, parmesania ja caesarkastiketta)

Kun loppujen lopuksi oltiin Oulussa hieman ennen kolmea, porukat tuli hakemaan mua ja kotona odotti siisti huone ja lämpimät karjalanpiirakat. Onnistuin pysymään hereillä peräti 30 tuntia, jonka jälkeen meikä sammahti samantien ja yöunet venähti noin 15 tunnin mittaiseksi.

Pakko kyllä myöntää, että vaihtokokemus oli aivan ihana ja mahtava. Suurin kulttuurishokki ehkä oli se, kun tulin takaisin Suomeen. Suosittelen kaikille, että lähtekää IHMEESSÄ vaihtoon. Ite en vaihtaisi tuota kokemusta yhtään mihinkään. Ainoastaan olisin pidentänyt Jenkkilän lukukautta, neljä kuukautta on aivan liian lyhyt aika. Sain paljon mahtavia kavereita, joita tietysti on ikävä. Onneksi nykymaailmassa meillä on Skype ja Facebook.

Kiitos ja kumarrus kaikille lukijoille. Tämä on viimeinen postaukseni tässä blogissa. Palautetta saa toki kirjoittaa, jos siltä tuntuu.

Time to say good bye

2012-05-06T16:46:01+03:00

Kaikki loppuu aikanaan, niin myos neljan kuukauden vaihto-opiskeluelama Jenkkilassa. Mukana lahtee hulluna tavaraa, paljon iloisia muistoja ihanista ihmisista, paikoista ja tilanteista, seka tietysti turvonneet silmat hillittomasta itkemisesta.

Vaikka tama viikko menikin aika moneasti baareillessa ja monta kertaa hyvasti sanoessa, teimme myos paljon muutakin. Kavimme katsomassa nimittain valmistujaisjuhlat, silla hyvin moni kaveri valmistui nytte. Olen erittain onnellinen ja tyytyvainen, etta kerkesin tutustua kyseisiin ihmisiin ennen kuin he valmistuivat.

Valmistujaiset siis oli tommosessa isossa urheiluhallissa ja siella sitte odoteltii, etta millo ne valmistuneet tulee niissa niiden vihreissa puvuissansa.

Pian sielta sitte alko tulemaan niita vihreapukuisia valmistuneita ja ne kaveli sitte omalle paikallensa

Oli aika komian nakonen sitte ku ne kaikki oli paassy omalle paikalle, kuinka paljon naky vihreaa. Kun valmistuneet paasi istumaan, alkoi puheet. Kun valmistuneille alettiin jakaa toikkareita, ni siina meni ehka se suurin aika. Piti kaya valilla ulkona, kun siina kesti niin kauan. Oiskohan koko valmistujaisjuhla kestanu 4h.

(Emmilla oli kivaa ku se luki valmistuneiden nimia ja loysi suomalaisia sukunimeja)

(Pakollinen kuva vaatetuksesta)

Kun juhla oli ohi, lahdimme Emmin ja Suen kanssa ravintolaan syomaan. Meika sitten paatti repasta samalla reissulla, etta "hahaa! Kaynpas ottamassa kielikorun". Eipa siina ku kaavakkeiden tayttoon ja pian sita olikin neula kielessa. Kyllahan se hieman kirpas ja piti pittaa Sueta kadesta kiinni, mutta hengissa viela ollaan. Illalla mentiinkin sitten katsomaan UpFrontiin bandia.

Tanaan sunnuntaina mun kamppis sitten lahti. Voi sita itkun maaraa mita meilta molemmilta lahti. Inhoan kaikista eniten sanoa heipat, varsinkin kun tietaa ettei valttis enaa ikina nae kyseista henkiloa. Me kuitenkin luvattiin toisillemme, etta me viela nahdaan. Jaahyvaiset oli pitkat, itkuiset ja nakattiin lappaa. Nyt istun yksin kampilla ja pitais alkaa siivoilemaan asuntoa seka pakkailemaan. Huomenna lahtee taksi klo 6:30 kohti lentokenttaa. Tiistaina meika onki jo takasi Suomessa, sita ennen reissu kuitenkin menee seuraavasti: Marquette - Chicago - New York - Helsinki - Oulu. Jos kaikki menee hyvin, olen Oulussa tiistaina klo 15. Seuraavaksi pakkailemaan.

Seuraava paivitys (kuinka meidan paluumatka meni) tuleekin koto-Suomesta.

Finals

2012-05-03T11:28:01+03:00

Noni. Nyt on mukavasti finals week ohi (tai ainakin tenttien osalta) ja olo on enemman kuin helpottunut. Tiistain tentti meni hyvinkin penkin alle, silla kuumehoyryissa ei hirveesti tullu luettua. Enemmankin nukuttua kirja tyynyn alla toivoen, jos ne tiedot jotenkin maagisesti lentais mun aivoihin. Yllattaen niin ei ollutkaan kaynyt. Tiistaina paatettiin tyttojen kanssa, jos lahetaa kaymaan paikallisessa muutamalla, ihan vaan sen kunniaksi etta tentti oli ohi. Seuraamme lahti yllattavan paljon porukkaa ja oli kylla aivan mahtava meininki.

(Devon ja meika. Me ollaan niiin ihania, niinku aina)

(Business student, marketing and management major, Saara... and lovely Megumi)

(Spencer, Rob ja Sue)

(Mina, Emmi, Talen (silla on selvasti hauskaa) ja Chelsea)

Koska oli tiistai-ilta, niin baarissa ei ollut paljon ketaan. Laitettii musaa soimaan ja hoilattiin kaikki taysilla. Pari kertaa baarimikko tuli meidan kanssa ottaan tequilashottejakin. Ainiin, kokeilinpas semmoista erikoisuutta kuin tequilashotti ja sen peraan shotti suolakurkkumehua. Oli hyvin, hyvin, erikoinen yhdistelma.

Tanaan tosiaan oli tentti kahdeksalta aamulla ja suurinosa siitakin oli true/false kysymyksia seka monivalintaa. Meika teki tentin puolessa tunnissa ja sen jalkeen menin Starbucksiin istumaan ja nauttimaan vapaudesta. Tanaan sitten (uskoakseni) lahdetaan isolla porukalla juhlistamaan kesaloman alkamista ja sita, etta kaikki lahtee omille teillensa.

Sicko part 2

2012-05-01T12:23:01+03:00

Toissaviikonlopun lauantaina olin tosiaan Suen kanssa sillon patikoimassa ja mullahan ei tosiaan ollut mitaan kaulahuivia. Maanantaiyona sitten kaytiin kaverin kanssa kattomassa revontulia ja tahtia tuolla rannalla ja olihan se kylla natin nakosta. Omasta mielesta Suomen Lapissa kylla on paljon paremmat revontulet, vaikka ne natit oli taallakin. Kylma ilma kyllakin oli, vaikka talla kertaa oli perati pipo ja huivikin mukana. Tiistaina alkoi tuntumaan kurkussa jo hieman epamiellyttavalta, mutta ajattelin sen vain olevan flunssaa (tai oikeastaan toivoin, silla tammikuun angiina alkoi samalla tavalla). Keskiviikkoyona herasinkin sitten yolla siihen, kun mua paleli ihan hulluna ja tarisin aivan hulluna. Kaikkihan sen tietaa, etta siltahan se tuntuu kun kuume nousee. Kamppis kysy multa, etta onko kaikki ok ja tarvitsenko ylimaaraisen peiton. Totesin vaan siihen, etta "palelee ihan hulluna, kuume taitaa nousta. Jos millaan viittisit niin ottaisin sen mielellani". Pian mulla olikin siina kolme peittoa paallekkain ja silti tuntu, etta kuolen siihen kylmyyteen. Pian kuitenkin nukahdin ja aloin nakemaan unia. Pyorailin ihanassa ilmastossa ja pian tajusin olevani Kaliforniassa. Nauttiin auringonpaisteesta ja siita tilanteesta, etta olin Kaliforniassa ja vielapa pyorailemassa. Pian tunsin pienen kuumotuksen kasillani ja tajusin, etta hups, mullahan ei ole aurinkorasvaa. Minut tuntevat ihmiset tietavat, etta minahan en rusketu, vaan palan ja/tai saan pisamia. Ei mennyt kauaakaan, kun menin varjoon, otin peilin esiin ja huomasin mun ihon lahtevan irti isoina riekailena ja ihoani kuumotti aivan hirveasti. Herasin unestani ja hikoilin kuin pieni sika. Nakkasin yhden peiton lattialle ja yritin saada kuumuuttani hieman tasattua. Mukavaa, kuume siis laski. Heratyskello soi kuudelta, kavin suihkussa ja harjoittelin viela hetken aikaa minun ryhmapuhettani, joka oli kello kahdeksan aamulla. En tieda yhtaan miten se meni, mutta sarkylaaketta tuli otettua aika paljon ennen sinne mentya. Omasta mielesta sossotin ja yskin hirveasti, mutta Susannan mukaan se meni hyvin. Saa nyt naha. Olen ainakin tyytyvainen, etta se nyt on ohi.

Tostaina ajateltiin tyttojen ja Talenin kanssa lahtea Remiesiin ja Wooden Nicklesiin vietttamaan iltaa. Ajattelin, etta "samahan tuo, vahan sarkylaaketta naamaan ni aivan hyva". Sue, Talen ja kamppikseni Devonin kanssa taalla aloteltiin (tai no ne alotteli ja meika chillaili chillisti meikkaillessa.. ja taistelin vaatekriisin kanssa). Pian kuitenkin paastiin lahtemaan. Matkaan lahti Sue, Talen, Emmi, Devon, Megumi ja meidan kannikuskimme Chelsea.

(vasemmalta oikealle: Sue, Megumi, Emmi, mina, Devon ja Chelsea. Talen otti kuvan ni sen takia sita nyt nay)

(Meikan jattipaa, Emmi ja Megumi)

Kun olimme juoman tai pari saaneet kitattua alas, Chelsea lahti viemaan meita sitten Wooden Nicklesiin, meidan niin kutsuttuun paikalliseen baariin.

(tyttovoimaa vasemalta oikealle: Emmi, Chelsea, Sue, Megumi, mina ja Devon. Talen taas kameran takana)

Olin jossain vaiheessa jattany mun kameran muiden kiusattavaksi ja Sue oli kuvannut sitten salaisen jaahyvaisvideon mulle. Siina oli Chelsea, Talen, Megumi, Sue ja Devon jotka sanoivat hyvastit kaikki omalla tavallaan. Meinas tulla vahan tippalinssiin kun sen katsoin. Voi etta, mulla tulee hirvia ikava kaikkia.

Perjantaina herasin yhdeksan aikaan hirveeseen kuumeeseen ja kurkkukipuun. Laitoin kaverilleni Kendralle viestia, etta olisiko mahdollista etta han veisi minut laakariin. Menikohan siina tunti, niin han jo soittikin "ala tulla pihalle". Eipa siina sitte ku lekurille kertomaan ongelmista. Kuumetta oli noin 39 ja kurkku oli turvonnu. Lekuri teki pari testia ja molemmat oli negatiivisia. Maaras kuitenkin jonkun pika-antibioottikuurin (5pv), joka maksoi 25 dollaria. Loppupaiva menikin nukkuessa ja valilla kun sain silmat auki, niin katsoin leffaa.

Lauantaina olo alkoi tuntumaan hieman ehka paremmalta, tai ainakin halusin kuvitella niin. Koska illalla oli niin sanotusti good bye party, paatimme lahtea UpFrontiin kuuntelemaan 80's coverbandia isolla Spoonerporukalla. Meita oli niin iso porukka, etten viitti edes nimia alkaa luettelemaan. Iso taksi kuitenki piti tilata. Baari oli ihan taynna, vaikka menimme sinne jo ennen puolta 11. Bandi siella soittelikin ja voi, etta ne oli huipun nakosia. Niilla oli kuule semmoset lateksihousutki jalassa.

(laulaja ja kitaristi. Taustalla naky aina kyseisen biisin musavideo)

Koska meidan kaveri Shane oli liian paissaa ja se potkittiin baarista ulos, paatimme vaihtaa sitte blue loungeen (joka on semmoisen tanssibaarin ylakerrassa). Ostin siella kolme drinkkia, kaks long island ice tea (mulle ja Devonille) ja kaverille Gin & Tonicin. Kolmen drinkin yhteishinta: 13 dollaria. Siis WTF. Shane halus sitte jossain vaiheessa kayda ulkona vaha hengittelemassa ulkoilmaa ja meikahan sitte lahti mukaan. Jatka vahan hoiperteli siina ja meika sille etta "pystytko nyt feikkaamaan, etta oot selvinpain jotta paastaan takasi sisaan?" -joo joo-. Meika avaa oven ja portsari samantien huutaa Shanelle, etta "hell no! You're not coming in!" Meinas alkaa vaha naurattaa. Shane vaan arahti, etta "no en ois halunnu tullakkaa sisaan" ja lahti sitte pois. Meika lahti takasi sitte baarii ja kerroin muille mita tapahtu. Paatettii sitte Devonin ja Chelsean kanssa lahta takasi UpFrontiin kuuntelemaan sita ihanaa kasaribandia, ja oli muutes hyva veto. Se laulaja kosketteli mun hiuksia, iski silmaa ja kosketteli kaikkien kauniiden naisten kasia, jopa minun. Hahaa. Kun ne piti paussia ni se laulaja tuli kysymaan mun nimea ja mika meininki mulla on. Vaihdettiin muutama sana ja sen jalkeen se kysy onko mulla toivebiisia. Sanoin vaan, etta "voitko soittaa C'moon Eileen" -joo! me soitetaan se seuraavaksi-

(Oltiin tosiaan eturivissa ja Devon omassa elementissaan)

(laulaja peruselementissaan)

Oli kylla huippua. Kahden maissa lahdettiin pois ja saatiin kyyti meidan kaverilta Kevinilta. Aamulla herasin taas puoli kuolleena, soitin Kendralle, etta aika lahtea laakariin. Kurkku oli taynna valkosta mommoa ja laakari anto kylla kunnon mommot meikalle. Tassa kuva mun kurkusta, jos nyt saatte edes selvaa siita.

Positiivisena puolena on se, etta mommot toimii nytte ja olen taas elavien kirjoissa, pystyn perati syomaan.

Viimeinen vk-loppu menossa ja vahan itkututtaa, varsinkin kun oon kattonu noita videoita mita ollaan tehty viime aikoina. On nama ihmiset kylla niin ihania.

Hiking

2012-04-22T17:54:01+03:00

Lauantai meni aika rennoissa merkeissa. Kavin kaverin kanssa lounaalla ja soin caecar salaatin ja voi helvata ku se oli hyvvaa. Ei kylla jaany lautaselle mitaan. Kolmen maissa mulla sitte oli tapaaminen mun ryhman kanssa, kun ensi viikolla on suullinen esitys ryhmatyosta. Kaytiin powerpoint lapi ja mita kukakin sanoo. Eipa siina kauaa menny, joku tunti, eika kaikki ees ollu paikalla :-D Koska oli niin natti ilma, niin ajattelin etta lahtisin kappailemaan ulos ja ottelemaan kuvia Marquetti-alueesta. Kerroin ideasta Suelle ja han ehdotti, etta lahetaan vaeltelee.. kun han niita paikkoja tietaakin. Noh, mika siina.. eihan se mua haitannu etta sais seuraa.

(Nakyy koulurakennus nimelta New Sciences)

Paastiin sitte jossain vaiheessa metikosta rammittya tommoselle polulle. Ei me kylla koko aikaa sita polkua kavelty, leikittiin seikkailijoita.

(loydettiin tammonen pieni puro)

Lahdettiin sitte kappailemaan yha korkeammalle ja korkeammalle, jotta saisin parempia kuvia. Paastiin sitte jossain vaiheessa jollekki isolle kukkulalle ja paatettiin pitaa pieni hengahdystauko ja syotiin appelsiini puoliksi.

(Sue ja appelsiini)

Kun appelsiini oli syoty ja vedetty henkea, jatkettiin matkaa. Edempana kuulemma oli viela korkeampi kukkula, josta sais parempia kuvia. Hieman vahan pelotti, kun meika tosiaan pelkaa korkeita paikkoja.

(tuommonen oli sitte edessa ja sen paalle piti paasta)

"Saara, I don't want to scare you, but we are climing up" Eipa sitte siina. Paskana oleva polvi ei kylla hirveesti arvostanu ku piti apinakiiveta raivolla ja asettaa painoa siihe. Oli kylla kadet kovilla, kun piti ittea vettaa ylos. Oli kylla voittaja olo, kun loppujen lopuksi paasi ylos. Piti ihan high fivet vettaa Suen kanssa. Puolessa valissa kylla tuota kukkulaa jaadyin enka saanu liikuttua mihinkaan. Sue vaan siihe, etta "ala kato alas". Eipa siina sitte ku katse ylos vaan ja miettimaan miten helvata sita paasis jatkamaan. Piti vahan aikaa rauhotella ittea ja jatkaa. Kun paastiin sitte ylos, ni piti jatkaa viela apinakiipeilya semmosille tosi isojen kivien luo. Siellahan meika jaaty kylla ihan taysin kun katsoin vahingoss alas. Jalat alko tarisee enka saanu liikutettua niita mihinkaan. Sanoin Suelle vaan, etta -If I'll die, I will kill you-. "I didn't know you are afraid of hights!" -well, now you do!-

Noh, nakymat oli sen arvoisia.

(alla niita isoja kivia ja sitten maistemaa. Ihan jees, vai mita mielta olette?)

Oltais muuten menty kattelee ja tutkailee noita kivia lissaa mutta meikaa skitsotti ihan hulluna, eika jalat oikein alkanu mua, niin mentiin sitten koulun MarketPlaceen syomaan. Soin salaattia, riisia ja hapanimelapossua. Oli kylla hyvvaa, varsinki tommosen patikoimisen jalkeen. Kahdeksan maissa olin kampilla ja aloin sitte korjailee meikkeja, paatettiin nimittain tyttojen kanssa lahtea viihteelle. Puoli kymmenen maissa kamppikseni kanssa lahdettiin Woodlandiin kahden oluen kanssa, jotta voitais pelata juomapelia.

(kuvassa Emmi, Corinna (saksalaisvaihtari), Devon (meikan kamppis) ja Suski)

Kun olimme muutamat kierrokset pelanneet juomapelia, lahdimme perinteiseen UpFrontiin kuuntelemaan bandia. Bandi oli aivan uskomattoman hyva ja meika vietti suurimman osan ajasta kylla tanssilattialla. Jossain vaiheessa muut halus lahta tanssibaariin, mutta mina ja Devon jaatiin bilettaa ja kuuntelee bandia. Meidan onneksi siella oli paljon Spoonerilaisia ja chillailtiin sitte niiden kanssa.

(Max Allen band)

.. musta tuntu etta tuo basisti flirttaili mulle.

Kun kello oli kaksi ja baari meni kiinni, lahdimme porukalla kavelemaan Spooneriin ja tottakai menimme Jimmy John'sin kaytta ostamassa leipaa, se oli kylla niin hyvaa! Matkalla kuitenkin nakkiin vanhan "tutun". Jaatiin juttelemaan vahaksi aikaa ja jutskailtiin siita, miksei enaa jutella. Se oli nimittain eka random tyyppi joka tuli mulle ja Emmille juttelee ekana koulupaivana. Todettiin vaan siina, etta pittaa teha jotaki ennen ku lahen takasi Suomeen. Sen jalkeen jatkoimme Devonin kanssa matkaa omaan huoneeseemme ja raivolla soimme leipamme.

Aamulla sitten herasin virkeana kuin peipponen ja kaytii Emmin ja Devonin kanssa syomassa. Tanaan pitais jottai kouluhommiaki muka vaantaa. Noh, kaksi viikkoa viela.

Monster rave

2012-04-20T19:37:01+03:00

Heipparallaa taas, pitkasta aikaa.

Talla viikolla saatiin meidan arvostelu tasta meidan puheesta. Sain perati 31/35. Puheessa arvioitiin mm. kuinka asiantunteva on, vaatteita, rauhallisuutta, powerpointtia ja kuinka hyvin sita kayttaa. Sain aika monesta taydet 5p, mutta en kuitenkaan ihan kaikesta. Sainkohan perati kolmesta vai neljasta kohtaa nelja pistetta (arviointi 1-5p). Menetin valitettavasti 5p siita kun esitykseni oli liian pitka. Sen tosiaan piti olla 5-6min ja meikallahan oli 11 minuuttia. Komiasti yli. Olen kuitenkin erittain ylpea saavutuksestani, silla minut tuntevat ihmiset tietavat kuinka hermoheikko olen esityksien kanssa, varsinkin eri kielella. Koulua enaa on pari viikkoa jaljella, joka myos tarkoittaa sita etta meika lahtee kohta kotipaikkakunnalle.

Jotta osaisin selittaa teille missa tama Marquetti oikeastaan on, niin loysin tammoisen kuvan Michiganista. Taalla tosiaan selitetaan aina, etta mista on kotoisin, niin kasilla. Vasen kasi on siis tama kuuluisa UP, missa on myos Marquette (ymparoity punaisella). Ihan nain tulevaisuutta ajatellen, jos joku michiganilainen alkaa teille selittaa mista pain Michigania han nyt on kotoisin.

Tassa tulee muutama ruokakuva minka olen ottanut tassa lahiaikoina, mutten ole vain saanut aikaiseksi niita tanne lisata. Alla oleva kuva on siis semmoinen, etta oltiin lahossa tyttojen kanssa rilluttelemaan ja mina ajattelin, etta syonpas jotain ennen kuin lahden ja tammosta tuli lautaselle:

(Purkkiruokaa, "spaghettia ja tomaattikastiketta")

Ruoka oli niin pahaa ja haisi oksennukselle, etten saanu sita millaan syotya. Oli muutes vika kerta kun ostin kyseista purkkiruokaa. Olen joskus ostanut kananuudelikeittoa ja se on ollu kylla tosi hyvaa.

Mun opiskelijakortilla siis saa kayda syomassa "ilmaiseksi" (mina siis kylla olen maksanut mukavan summan tasta "palvelusta") koulun ruokaloissa ja siellahan siis yleensa on vaikka ja mita tarjolla. Yks paiva otin wrapin ja vahan ranskalaisia:

(Taytteina pihvia, cheddar-juustoa, salaattia, kurkkua, tomaattia, suolakurkkua ja Ranch-kastiketta. Oli muutes hyvvaa)

Kaytiin tuossa keskiviikkona Reiveissa ja sinne makso sisaan 5 dollaria, jos oli yli 21-vuotta. 19-20 vuotiaat joutui maksaa perati kolme dollaria enemman). Juotiin siella muutamat juomat ja lahdettiin sitte Suskin kanssa pois, kun meilla oli kahdeksalta kouluun. Oli aika lame. Vaikka sinne tuli hulluna porukkaa, niin siella missa normaalisti ihmiset tanssii ja pitaa hauskaa, niin siella ei ollut ketaan ja siella toisessa huoneessa (mika ei ole koskaan aikaisemmin ollut auki) oli kaikki "alaikaiset". Kaytiin kattomassa sita meininkia siella ja tuli tosi pahoja flasareita jostain hikisesta Onnelasta (paljon kannisia teineja). Seura kuitenkin oli mahtavaa ja musiikki huippua (dubsteppia yms), harmi ettei voinu jaada pitemmaksi aikaa koulun takia. Alaikaiset tunnisti siita, etta niilla oli kasissa mustalla tussilla tehty X:t ja taysi-ikaisilla oli sitten se 21v ranneke (kuva rannekkeesta nakyy aikaisemmassa paivityksessa)

(Dj:t teki sound checkia)

Eilen kaytiin sitte tyttoporukalla Remie's baarissa (pitkasta aikaa), mutta sita ennen aloteltiin Suskin luona perinteisella juomapelilla. Oli kylla kiva ilta. Kuvia ei hirveesti ole kyseiselta illalta ja nekin mitka otettiin, on tarahtaneita.

Nyt on perjantai ja mietin mita sita tekis tana iltana. Tiskasin aske.. ja kamppis lupautu tekemaan ruokaa, nom nom.

Tein vaatepaketin

2012-04-16T16:08:01+03:00

Aika painava laatikko tuli, perati noin 7 kg, vaikka sisaltaa vain hieman vaatteita ja .. muistaakseni viidet kenkaparit.. ja kasilaukun. Pidetaan peukut pystyssa, etta loput vaatteet sitte mahtuu matkalaukkuun. Muuten ne saa jaada tanne. Pkaetin hinnaksi tuli noin 71 dollaria, joka ei sinansa ole paha.. olin varautunu perati 120 dollariin ajatuksella "makso mita makso". Tuli tuo varmaan halvemmaksi kuin se, etta oisin ostanu uuden matkalaukun... ehka.

Nyt toivotaan parasta, ettei tule takatalvea yllattaen tanne, silla pakkasin tuonne nyt mm. mun talvitakin + -kengat.

I <3 my red hair

2012-04-15T18:04:01+03:00

Maanantai-keskiviikko meni kouluhommia tehdessa, oli aivan hirvia ressi enka kerenny kayda paljo missaan tai tehda yhtaan mitaan. Olin sen verran tyly, etta jatin menematta sulkapalloon aamulla.

Mulla oli torstaina presentaatio missa vertailin kahta yritysta, Dr Pepper Snapple Group ja PepsiCo. Mua jannitti ihan hirveesti ja olin kylla niin hermona kuin olen koskaan ollut. Piti yksin tosiaan pitaa luokan edessa se ja se piti kestaa jtn 6 min. Mulla kylla taisi kestaa hieman kauemmin. Taalla myos on semmoinen, etta pitaa pukeutua presentaatioihin businessvaatteisiin. Mullahan ei mitaan jakkupukua taalla nyt sattunut olemaan mukana, joten laitoin kotelomekon ja siihen ruskean villapaidan seka siihen paalle semmoisen ohuen vyon. Ensi viikolla sitte saan tulokset miten mun esitelma oli menny ja oliko mun vaatteet tarpeeksi siistit opettajan mieleen. Illalla sitte paatettiin lahta ulos, ihan vaan sen takia etta mun elamani hirvein esitelma oli ohi.

(kamppikseni Devon, meikan tunika paalla)

Sain suostuteltua myos kamppikseni lahtemaan mukaan. Han muka eka paatti, etta ei han jaksa lahta mutta ... meika on mestarisuostuttelija, hehee. Kuunneltiin musiikkia, laulettiin ja juotiin Budlight Platinumia (meikan uus lempparijuoma, harmi ettei sita saa Suomesta). Pian meijan huoneeseen sitte tuli Sue, Talen ja Emmi.

(Sue hymyilee niin natisti siina)

Tilattiin taksi ja lahettiin UpFrontiin. Valitettavasti se oli jostain syysta kiinni ja mentiin sitten Remie'siin. Siella juotiin yhdet juomat (ja ne juomathan on aivan hillittoman kokoisia, jos muistatte edellisista paivityksista) ja lahdettiin sitte Wooden Nickle'siin, joka on tosiaan meijan koululaisten aika vakkaripaikka, koska se on niin lahella meijan koulua.

(Mina ja Talen. Hieman kontrastia kuinka vaalea meika oikeesti on)

Oltiin Emmin kanssa niin kauniita sina iltana, etta meikallekki tarjottiin perati kaksi juomaa ja sain kahdelta henkilolta puhelinnumerot. Totesin kylla molemmille etta "ei mulla oo kannykkaa mukana, kirjota paperille". Kun paasin kampille ni puhelinnumerot meni sitte roskiin :-D oon tyly eukko. Siinako sitte odottelee mun soittoa.

Perjantaina kavin kattomassa semmosen elokuvan ku Hunger Games. Se on ollu aika iso juttu taalla ja sita oli kehuttu aika paljon, ni samahan se sitte oli menna. Ideana siina siis oli etta valittiin 24 nuorta ja laitettiin ne tappelemaan hengestaan, silla ainoastaan yksi selviaa sielta hengissa ja se on site Hunger Gamesin voittaja. Ihan mielenkiintoinen ja erilainen juoni. Suosittelen kylla kattomaan, jos semmonen kiinnostaa.

Lauantaina sitte chillailtiin ja Devon varjas multa hiukset. Olin ostanu kaks hiusvariputelia ja koska mun hiuksiin meni vain yksi (joka on hyvin epanormaalia, silla Suomessa mun hiuksiin tarvii perati kaksi purkkia), niin Devon kaytti toisen purkin.

(meika, meijan suihku ja meikan hianot hiukset)

(mina ja Devon poseerataan uusien hiusten kanssa)

Paatettiin sitten lahta porukalla kattomaan UpFrontiin bandia, joka osottautui aivan mahtavaksi. Bandi soitti coverbiiseja ja meika oli kylla ihan fiiliksissa. Mulle tarjottiin siella drinkki, joka oli hyvin omituinen.

(siina oli niinku joku viskishotti joka sytytettiin tuleen ja nakattiin oluttuoppiin)

Tuon drinkin ideana vissii oli se, etta se maistuis Dr Pepperille. Valitettavasti en ole koskaan maistanu Dr Pepperia ni en sitte tiia milta sen pitais maistua. Maistu ihan oluelle jossa oli viskia.

Sunnuntaina sitte herasin yhdeksan maissa taysin virkeana ja alettii kamppiksen kanssa kattomaan Supernaturalia. Nyt asken haettin ruokaa, meika otti teriaki nuudeleita ja kevatkaaryleen. Taidanpas menna syomaan, kun maha sen verran jo murisee, etta "ruoki mut eukko!"

MUISTAKAA KIRJOTTAA NIITA KOMMENTEJA, NIIN TIEDAN KETKA LUKEE. OLEN UTELIAS PERSOONA.

Rankat kouluhommat vaatii rankat huvit

2012-04-09T16:43:01+03:00

Nyt on taas yksi viikonloppu takana ja tasan neljan viikon paasta olen kotimaassani, Suomessa. Multa kaveri jo kyselikin, etta joko on ikava Suomeen. Kommenttina vaan totesin, etta mulla on ikava saunaa. Tarkemmin ajateltuna onhan mulla tottakai muitakin asioita ikava ja tietysti ihmisia. Tehtavaa kuitenkin on viela niin paljoa, ettei kerkea hirveesti ajatella. Talla viikolla pitaisi kirjottaa argumentoitava essee kuinka bloggaaminen auttaa masennukseen, kuuden minuutin puhe kahdesta yrityksesta (valitsin Pepsin ja Dr Pepper) + kahden sivun tiivistelma molempien yrityksen vuosikertomuksesta, haastatella kolmea johtajaa ja kirjottaa siita essee. Sitten pitaisi viela kereta nauttia tasta loppuajasta ja kirjoitella blogia. Olen saanut kirjoitettua noin 1000 sanaa minun argumentoitavasta esseesta ja tulin juuri tuutoritapaamisesta. Tuutorini kehui sita, kuinka paljon minun kielioppini on parantunut. Pakko nostaa itelle hattua.

Se kouluhommista. Seuraavaksi kerronkin miten minulla meni viikonloppu. Torstaina mulla oli tosiaan tentti kurssista Organizational behavior and Management ja kun tulin takaisin kampille, otin muutaman tunnin paivaunet, etta jaksan lahtea Spoonerilaisten kanssa UpFrontiin kuuntelemaan bandia. Lahdettiin sinne sitten puoli yhdeltatoista. Sinne lahti mina, Emmi, Chelsea, Sue, Spencer, Talen ja John. Sue ja Spencer lahti kavellen sinne ja me loput otettiin taksi. Meijan huonoksi tuuriksi meille sattui taksikuski, joka oli ymparihumalassa. Onneksi hengissa selvittiin perille asti.

(kaikki ketka on yli 21v sai tommosen rannekkeen.. helpottaa kenties baarimikkon hommaa. Huomatkaa minun New Yorkista ostettu rusettisormukseni)

(Emmi, Sue ja Spencer)

(John ja Chelsea)

(mina ja kadessani perinteinen 4 dollarin long island ice tea seka Sue. Taisin koskea vaarasta kohtaa selasta ku noin saikahtany ilme, hehe.)

Bandi oli kylla tosi hyva ja sen mukana pysty tanssimaanki. Kaytiinki Suen kanssa tanssimassa siella. Eka tanssittiin iha sillee valssiasennolla mutta loppujen lopuksi irroteltiin ihan kunnolla. Muut pian kyllastyikin kyseiseen baariin ja lahdettiin kavelemaan meidan kampuksen lahelle olevaan baariin. Baarimikko kysy multa henkkarit ja ihan mielissaan alko juttelemaan mun kanssa Suomesta. Kuulemma sen isovanhemmat ovat Iista kotosi. Kun kello oli kaksi, menimme Jimmy John'sin kautta kampille.. tietysti jatkobileita unohtamatta.

Perjantaina herasin taysin virkeana ja sain perati tehtya kouluhommiakin suhteellisen mukavasti. Illalla lahdimme sitten Devonin, Jessican ja Kendan kanssa katsomaan Titanic 3D:na. Mahtava elokuvahan se oli, mutta eihan sita alunperin 3D:ski ole tehty ja sen kylla huomas. Elokuvaliput maksoivat noin 10 dollaria opiskelijakortilla ja meika osti sen lisaksi mediumlimukan, joka oli 5 dollaria. Voipi melkein sanoa, etta alkaa hipeloimaan Suomen hintoja. Kirpas hieman maksaa yli 5 dollaria limukasta, mutta pittaahan sita jotaki herkkua olla elokuvan aikana. Elokuva loppui joskus puoli yhden maissa ja sen jalkeen mina ja kamppikseni Devon lahdimme katsomaan millaset bileet Spoonerilaiset olivat jarjestaneet. Menimme hetkeksi viettamaan sinne iltaa ja kuuntelemaan musiikkia. Pian siita sitte alettiin valumaan omaan huoneeseen nukkumishommiin.

Lauantaina paatettiin lahtea (taas) UpFrontiin silla siella oli semmoinen rock-funk-reggaebandi. Saatiin kasattua pieni mukava porukka (mina, Emmi, Devon, Kendra ja Sue) ja mentiin nauttimaan musiikista. Lupauduin tarjoamaan kamppikselleni juoman ja loppujen lopuksi ostinkin sille kaksi. Jos yritan lohduttaa itseani tasta "hurjasta" rahan tuhlailusta ni mulla oli kuitenkin halvempi ilta kuin Suomessa ikina baareillessa.

(Kamppikseni Devon ja Emmi tanssilattialla jammailemassa bandin mukana)

Kyllahan sita itekki tuli tuolla tanssilattialla tanssittua, sen verran hyvin tuo tanssijalka alko vipattaa heidan musiikin tahtiin. Jossain vaiheessa laulaja lahti pitamaan taukoa ja basisti, kitaristi ja rumpali ja jammailemaan. Aivan mahtavasti osas soittaa bassoa. Otin yhdesta jammailusta videonpatkaa, mutta tietystikaan sita ei voi lisata tahan (tai jos voi ni en osaa)

Questions

2012-04-04T20:14:01+03:00

- Miksi aika menee niin nopeasti?
- Miksen varannut semmoisia lentoja, etta voisin jaada tanne viela kuukaudeksi?
- Miksi mulla on niin paljon kouluhommia?
- Miksi minulla on niin vahan aikaa niiden tekemiseen?
- Missa on mun motivaatio?
- Miksi minun taytyy jo lahtea pois?
- Miksi olen iloisempi taalla?
- Miksen voisi siirtaa lentoani myohemmaksi?

Olen ihmetellyt aika kauan, etta miksei minulle ole missaan vaiheessa tullut koti-ikavaa tai kulttuurishokkia. Tiesin kylla, etta nelja kuukautta on erittain lyhyt aika, mutten koskaan olisi ajatellut etta se olisi nain lyhyt. Jos menisin ajassa taaksepain, oisin valinnut opiskeluajakseni kaksi semesteria. Eniten ehka arsyttaa se, etta ihmiset kutsuvat minua heidan kotikaupunkeihinsa ja minulla lahtee jo lento Suomeen toukokuun 7. Jos olisin lentoja varatessani tajunnut, olisin ottanut kahden viikon loman koulun loppumisen jalkeen ja lahtenyt kiertamaan jenkkilaa, kuten Susanna tekee. Nyt arsyttaa. En halua lahtea.

Jos kuitenkin jotakin positiivisia puolia etitaan siitakin, etta lahden taalta. Ensinnakin, mulla odottaa kesatyopaikka. Paasin samaan kesatyopaikkaan kuin viime kesana. Sen sijainti on kylla hieman muuttunut, mutta saapahan nama jenkkikilot sitten kyytia. Mulla on syksylla tyoharjottelu. Eipahan tarvi istua Kajaanissa koulun penkilla vahaan aikaan. Suomessa on myos erittain kaunis kesa, josta olen erittain ylpea. Olen myos lahdossa kaverin kanssa katsomaan koomikko Sami Hedbergin esiintymista Helsinkiin. Tottakai mulla on myos ikava mun Suomi-kavereita (ja sukulaisia). Sukulaisista tulikin mieleen, meikka on kesaisin aina sukupippalot ja onneksi en missaa niita.

From and including: Wednesday, April 4, 2012
To, but not including : Tuesday, May 8, 2012

It is 34 days from the start date to the end date, but not including the end date

Or 1 month, 4 days excluding the end date

34 days can be converted to one of these units:

2,937,600 seconds
48,960 minutes
816 hours
4 weeks (rounded down)

Niin se aika vierahtaa. Lopuksi viela ruokakuva.

(Melted-ravintolan "ruisleipa")